Eri joulu!

Noniin, on taas joulun aika! Vihdoinkin, - jotta pääsen kohta kuulemasta yhtään lisää joululauluja! Osaan sanat lauluun "Joulupukki suukon sai". En välttynyt siltä, vaikka kovasti yritinkin. Ostoskeskuksissa on soinut joulumusiikkia jo marraskuun alusta asti, ja joka liikkeessä on seissyt muovisia kuusia jo iät ja ajat. Hiukseni törröttävät sähköisinä joka suuntaan jos erehdyn ohittamaan sellaisen liian läheltä. Kaiken maailman kuorot ovat parveilleet Hansassa lähes päivittäin ylistämässä Jeesusta. Voisiko joku vaihtelun nimissä säveltää joululaulun vaikkapa Lemmy Kilmisteristä? Sekin on syntynyt jouluaattona! Lukemattomat vilkkuvat jouluvalot aiheuttavat minulle päänsäryn! En edes tahdo kuvitella mitä ne tekevät epileptikoille tai migreenialttiille ihmisille. Efekti on sama kuin sienipäissään tuikkua tuijottaessa. Niitä on kaikkialla ja senkun lisääntyvät! Mittani on täysi! 

Olen viettänyt neljät mainiot pikkujoulut, mutta en tahdo nähdä yhtäkään piparia ainakaan vuoteen! Glögikiintiön maksimaalinen piste on saavutettu ja suklaakonvehdit puistattavat (tuhottuani toissapäivänä pomoni lahjoittaman Geisha-suklaa paketin). 350 grammaa meni sen sileän tien.

En ole koskaan ollut niitä kaikkein innokkaimpia jouluvouhottajia. Lahjojen ostaminen aiheuttaa paineita ja ihmiset ovat kiireisiä ja stressaantuneita. Kaikki julistavat rakastavansa jouluvalmisteluja, mutta kukaan ei tunnu rentoutuneelta tai iloiselta. Inhoan sukuloimista pyhinä. Se katkaisee autuaan pyjamaputkeni, mutta olisi töykeää olla menemättä. Joka huushollissa joutuu syömään jotakin, ja kohteliaisuuskierroksen päätteeksi onkin jo niin huono olo, että tekee mieli kääntää itsensä nurinpäin ja ravistaa. Joululaulujen kattaus on puolestaan niin suppea, että samat surkeat rallatukset toistuvat radiossa joka tunti. Kaikilla joululauluilla on yhteinen tekijä: ne ovat huonoja!

Tänä vuonna vietän hiukan erilaisen joulun. En mene kotiin vanhempieni luokse Kokkolaan, enkä vietä sitä rakkaani kanssa kahdenkaan, kun rakasta ei nyt satu olemaan. Tämä joulu menee Turussa. Kämppikseni ovat kukin suunnallaan joulunvietossa, joten Rauhankadun kommuunissa on nyt kovin hiljaista. Onneksi minulla on parhaista parhain työkaveri Taru, joka pelastaa minut yksinäisyydeltä ja viettää aaton kanssani. Luvassa on alhaisen budjetin joulu, sillä pidämme molemmat tällä hetkellä kukkaronnyörejä varsin tiukalla. Hauskaa tulee kuitenkin olemaan, kun saamme yhdessä päästää samanhenkiset huumorintajumme valloilleen. Alhaista on siis budjetin lisäksi vitsien taso! Olen tyytyväinen suunnitelmiini. Säästän rahaa kun en matkusta Kokkolaan, ja tiukan työaikataulun takia sellainen visiitti olisikin turhan hätäinen. Saan myös viettää aikaa rakkaan ystäväni kanssa ja olla hiukan omillanikin. Toivon, että maltan rauhoittua sohvaan kirjan ja kuuman kaakaon kanssa sen sijaan, että pohdiskelisin harmissani olevani yksin. Mietin juuri niitä ihmisiä, joilla ei oikeasti ole ketään, jonka kanssa jakaa pyhiä. Joulunaika merkitsee yleensä piikkiä itsemurhatilastoissa. Kun viettää joulua epävapaaehtoisesti yksin, niin tietää olevansa todella onneton. Se korostaa kaikkea sitä, mitä on tehnyt elämässään väärin, jotta on päätynyt siihen tilanteeseen. Pearl Jamin Just Breathe –biisissä lauletaan, että on onnekas kun tarvitsee kumpaakin kättä laskeakseen kaikki rakkaansa. Minä olenkin onnekas.

Tänä vuonna en herää aattona kypsyvän kinkun tuoksuun, enkä vietä joulupäivän aamua Ninnu-koiran kanssa takkatulen ääressä. Tänä vuonna en taida päästä joulusaunaan, enkä näe perheeni avaavan heille tarkkaan miettimiäni lahjoja. Itse asiassa jätin lahjat tänä vuonna ostamatta kokonaan. Tästä joulusta ei tule valkoista, enkä heittäydy hankeen leikkimään koirieni kanssa lumisotaa. Mutta ei se mitään, koska tänä vuonna ajattelen lämmöllä kaikkia rakkaitani ja saan vaihteeksi kaivata jotakuta. Tänä jouluna herään uuden, rakkaan ystävän kanssa keittämään riisipuuroa ja muistelemaan nauraen hauskaa syystalveamme. Ja tänä jouluna nautin siitä, että saan syödä Saarioisten suussa sulavan porkkanalaatikon kokonaan iiiiiihan itse!

Joulu ilman Massimoa.